KADONNUT MUTTA EI UNOHTUNUT

Keimolan ratapiirros

Jos Keimolan moottoristadion olisi vielä kunnossa, siellä saatettaisiin vielä jonain päivänä nähdä F1 kilpailu. Valitettavasti rataa ei enää ole, vaan jäljellä ovat ainoastaan surulliset rauniot legendaarisesta kilparadasta. Toiminta loppui 70-luvun lopussa, ja sen jälkeen rata on päästetty rappeutumaan.

Tästä virtasi ennen yleisöä sisään

Rataa alettiin tekemään vuoden 1965 lopulla kilpa-autoilija Curt Lincolnin johdolla. Radan pituus on 3300 metriä. Jo pelkkä pääsuora on kilometrin mittainen. Kaarteita on seitsemän, ja radalla on jopa selviä korkeuseroja etenkin pääsuoran alussa. Keimolan ensimmäinen kilpailu ajettiin keväällä 1966. Formula ykkösiä siellä ei koskaan nähty, vaikka radan profiili hakkaa monet nykyiset radat mennen tullen. Sen sijaan F2-kilpailuja Keimolassa järjestettiin. Tuohon aikaan F1-kuljettajat kilpailivat myös F2-tason kilpailuissa, ja niinpä Keimolassa onkin nähty monta kuuluisaa F1-nimeä: Jim Clark, Graham Hill, Jack Brabham, Jochen Rindt, David Hulme...

Turva-aita pöpelikön keskellä

Jokaisen moottoriurheilusta kiinnostuneen velvollisuus on tehdä vuosittainen pyhiinvaellusmatka Keimolaan. Rata löytyy HPY:n karttasivulta 41 ruudusta 89-46 ylöspäin, mutta itse karttaan on merkitty radan paikalle pelkkää metsää. Helpoiten paikalle pääsee, jos auton jättää Nesteen bensa-asemalle. Tällöin radan eteläpää on noin sadan metrin päässä. Hienointa on kuitenkin ajaa pientä hiekkatietä radan ohi, ja kävellä sisään radan länsipuolelta sieltä, mistä yleisökin aikanaan meni. Lippuluukun jälkeen pitää tunkeutua tiheän metsän läpi. Rata tupsahtaa yhtäkkiä eteen, ja tuntuu, kuin aika olisi pysähtynyt. Ei voisi kuvitellakkaan, että parin sadan metrin päässä kulkee Hämeenlinnan moottoritie.

Kaarre radan luoteispäässä

Rata on jo aikaa sitten mennyt ajokelvottomaksi. Kasvillisuus on vallannut radan reunat parissakymmenessä vuodessa. Tuntuu, kuin aarniometsän keskelle olisi rakennettu tie. Silti paikasta näkee heti, että se on ollut täysverinen moottorirata, ja ei paljon puutu, että bensankatku leijailisi vielä ilmassa.

Neulansilmä ennen pääsuoran alkua

Asfaltti on rapautunut, ja kasvillisuus on alkanut työntymään myös keskelle rataa. Silti pariin kohtaan on kaivettu radan poikki menevä oja. Ehkäpä tällä on haluttu aikanaan rajoittaa mahdollista moottoripyöräilyä, kun rata oli vielä paremmassa kunnossa. Radan reunustalla on tasaisin välimatkoin betonisia ratavalvojien torneja. Ne eivät kyllä olisi paljon suojanneet, mikäli auto olisi sinkoutunut suoraan kohti.

Betoninen kaari on romahtanut pääsuoralle

Pääsuora kulkee moottoritien suuntaisesti vain muutaman kymmenen metrin päässä. Keskelle suoraa on romahtanut betoninen kaari, joka ylitti ennen radan ja toimi suorastaan Keimolan symbolina. Myös lähtöruudukko on vielä hämärästi näkyvissä. Erään pyhiinvaellusreissun yhteydessä löysin jopa lähtövalot. Ne pitäisi kyllä heti saada museoon.

Tästä ruudukosta on startannut monta F1 maailmanmestaria

Valvontatorni seisoo yksinäisenä ja hylättynä

Varikkorakennelmat radalta on purettu jo aikaa sitten. Niistä muistuttavat enää sieltä täältä löytyvät lautakasat. Sama kohtalo on ollut myös katsomoilla. Sen sijaan valvontatorni oli viimeksi käydessäni vielä pystyssä, tosin jo purkutuomion saaneena. Sen suuaukolle on ajettu tukkeeksi kasa hiekkaa, mutta joku on kaivanut jälkeenpäin hiekkaan sisäänmentävän aukon. Tornin sisällä on betoniset kierreportaat, joita pitkin on mahdollista kiivetä ylös asti. Kerroksia on kolme, sekä kattotasanne, jossa on ruostuneet rautakaiteet.

Takasuora jatkuu edessä, vasemmalta käännytään varikolle

Valvontatornista on komeat näköalat radalle.

Näkymä valvontatornin katolta

On suuri sääli, että näin legendaarisen paikan on annettu rapautua. Oopperatalon tai Kiasman hinnalla Keimolan rataa voitaisiin ylläpitää vuosikymmeniä. Viimeinen kilpailu radalla ajettiin vuonna 1978. Jos olisin silloin tajunnut ostaa Microsoftin osakkeita, niin Keimolassa ajettaisiin kilpaa vielä tänäkin päivänä.

Allekirjoittanut pyhiinvaellusreissulla

Pääsivulle

Lauri Vartiainen

Tällä sivulla on käyty kertaa 20.08.1998 jälkeen