etusivu huvipuistot teemapuistot tivolit lakkautetut tietoja
uutiset artikkelit henkilökuvia

SILUETTITAITEILIJA SIRKKA LEKMAN

Sivut avattu 24.10.13

Sirkka Lekman

Linnanmäellä on ollut pitkät perinteet siluettitaiteen parissa. Sen aloitti puiston avajaisvuonna 1950 taiteilija Onni Pursiainen. Vuosien saatossa hänen manttelinsa peri Sirkka Lekmanin isä, Eero Manninen, joka pääsi tuuraamaan Pursiaista puistoon. Eero Manninen leikkasi siluetteja Linnanmäellä vuodesta 1955 vuoteen 1992, yhteensä 37 vuoden ajan. Viimeinen kesä oli Manniselle sairauden vuoksi hyvin raskas, mutta saatuaan sakset ja mustaa paperin käteensä siluetin leikkaaminen sujui häneltä kuin itsestään.

Sirkan ollessa vasta 11-vuotias vuonna 1955, sai hän jo silloin ensikosketuksen Linnanmäellä työskentelyyn päästessä avustamaan isäänsä. Isä leikkasi kuvia ja lapset liimasivat niitä valkoiselle paperille ja rahastivat asiakkaita. Saaduilla tuloilla rahoitettiin mm. pienet herkut Linnanmäellä. Varsinaisten siluettien leikkaamisen hän itse aloitti isänsä jalanjäljissä niinikään tuuraamalla tätä vuonna 1988. Tuurauksen piti aluksi kestää vain kahden viikon verran, mutta toisin hänenkin kävi. Tuuraus muuttui 20 vuotta kestäneeksi pitkäksi uraksi, joka päättyi Linnanmäen osalta kesällä 2007.

Ihan helpoimmasta päästä tämä työ ei ole. Sirkka kertoo, että hän vaatii itseltään täydellisyyttä. Vasta 20 000 leikatun kuvan jälkeen, hän alkoi olla varma työskentelystään. Sitten pelko leikkaamista kohtaan väheni, ja lopulta hävisi kokonaan. Niin hän saattoi alkaa nauttimaan työstään.

Jokainen päivä on erilainen, kuten se hyvin monissa asiakaspalvelutöissä usein on. Hiljaisina päivinä saattaa asiakkaita käydä vain muutama, mutta vastaavasti huippupäivinä ruuhkaa on usein jonoksi asti. Kuvien leikkaaminen vie häneltä 2-6 minuuttia asiakkaasta riippuen. Jos asiakas on kovin eläväistä sorttia ja hän kuvan tekohetkellä liikkuu paljon, vie siluetin leikkaaminen vastaavasti pidemmän aikaa.

Sirkan perheeseen kuuluu mies ja lapsia. 10 vuotta sitten nuorempi pojista ilahdutti äitiään pyytämällä mustaa paperia ja sakset. Saattaapi siis olla, että hänet nähdään vielä joskus isoisänsä ja äitinsä jalanjälissä leikkaamassa siluetteja Linnanmäellä.

Työnteossa

Sirkkaa nähdään enää harvakseltaan Linnanmäellä leikkaamassa varjokuvia, muttei hän niiden tekemistä silti ole lopettanut. Hänet voi tilata leikkaamaan kuvia vaikkapa yritysten juhliin, messuille ja on hän ollut ikuistamassa häissä hääparin rakkautta ja vieraiden tunnelmaa. Perinteisen valokuvan tilalle hän on leikannut jokaisesta häävieraasta siluettikuvan, joka on kiinnitetty albumiin valokuvan sijaan. Siitä jää kaunis muisto, joka säilyy pitkään, ellei jopa ikuisesti.

Mikä sitten sai Sirkan palaamaan vuosi toisensa jälkeen aina yhä uudestaan Linnanmäelle? Monien vanhojen Linnanmäkeläisten tavoin hänkin vastaa, että se oli se kuuluisa "Lintsi henki": ihmisten iloisuus, hymy ja avuliaisuus. Tämä loi sen mahtavan tunnelman puistoon ja joka kesä oli mukavaa palata sinne töihin.

Näistä hänet muistetaan:

Siluettitaide

Siluettitaide on lähtöisin alunperin jo 1700-luvulta. Taidemuoto rantautui Intian kautta Ranskaan, jossa Etienne de Silhoutte alkoi leikkaamaan varjokuvia vaihtoehtona kalliille öljymaalauksille. Hänen tarkoituksenaan oli säästää pahasti vararikossa olleen Ranskan varoja. Ministeriksi päästyään Etiennen kerrotaan säästäneen maan varjoja jo heti ensimmäisen vuorokauden aikana 72 miljoonaa frangia. Hän määräsi mm. ylellisyystuotteille, kuten muotokuville kovan veron. Silhoutten onnistui lisäksi hankkia aatelisten vihat niskaansa, vaadittuaan heitä auttamaan vararikon partaalla ollutta kotimaatansa. Etienne de Silhoutte ehti olla ministerin virassaan vain kahdeksan kuukauden verran. Hän joutui liiallisen säästöhimon valtaan, jonka vuoksi hän ajautui epäsuosioon ja joutui lopulta eroamaan virastaan.

Pääsivulle