LINNANMÄEN TOIMITUSJOHTAJAT

Päivitetty 22.10.25

Tässä on alla lueteltuna Linnanmäen, eli Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtajat ja muut vastaavassa roolissa olleet ennen heitä. Suomen muiden huvipuistojen, tivolien, tai alan firmojen osalta ei välttämättä tehdä tällä sivustolla listoja näiden (toimitus)johtajista, mutta tässä tapauksessa tehdään poikkeus, koska tietoa näistä on kootusti saatavilla.


ylilääkäri Viljo Rantasalo (1887-1983)
Lasten Päivän järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
n. 1945 – 1950

Rantasalo johti Lasten Päivää ja tämän nimeä kantanutta, Linnanmäkeä edeltänyttä tivolia, joka oli myöhemmän Lasten Päivän Säätiön perustaneiden lastensuojelujärjestöjen rahoitama. Rantasalo oli mukana perustamassa Linnanmäen huvipuistoa.


#1 everstiluutnantti Einari Haltiavuori (1894-1976)
Lasten Päivän toiminnanjohtaja
1950 – 10.09.1956
Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja
11.09.1956* – 30.11.1957
*ennen perustamista, toiminta virallisesti alkoi 31.05.1957

Ensimmäinen Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja. Haltiavuori johti Linnanmäkeä sen alkuvuosina ja ilmeisesti oli mukana toiminnassa jo Lasten Päivän Tivolin viimeisenä vuonna. Ilman hänen panostaan, ei nykyinen Linnanmäki näyttäisi tutulta itseltään. Toimikautensa loppupäässä kuitenkin hän näköjään jätti toimitusjohtajan tehtävät taakseen yllättävän pikaisesti. Hän oli toiminut myös Suomen Väestönsuojelujärjestön, sekä Is-Te Oy:n toimitusjohtajana.


#2 Veli Virtanen (?-?)
01.05.1958 – 10.10.1958
(vt. toimitusjohtaja 01.12.1957 alkaen)

Toimi vain vuoden tehtävässään Haltiavuoren äkillisen toimen jättämisen takia. Tämän jälkeen tehtävään valittiin Bo Ekelund.


#3 sosiaalineuvos Bo Ekelund (1922-2011)
10.10.1958 – 14.04.1987

Lasten Päivän Säätiön pitkäaikaisin toimitusjohtaja. Ekelund valmistui lääkäriksi, mutta kiinnostus huvipuistoihin vei mukanaan, ja näin lääkärin ammatti vaihtui työskentelyyn huvipuistossa. Huvipuistouransa alkuaikoina hän toimi aluksi Linnanmäen henkilökunnan päällikköinä ja huvipuistopäällikkönä. Hän ja vaimonsa Sara olivat olleet mukana huvipuiston toiminnasta jo sen ensimmäisestä vuodesta saakka. Pariskunta kuitenkin erosi jo 1950-luvun puolivälissä, joten vaikka molemmilla oli puiston kärkiroolit, niin he asuivat omillaan. Nykyisen Ukko-vuoristoradan kohdilla oli aikoinaan omakotitalo, jossa enimmäkseen Sara Ekelund sitten asui. Bo Ekelundin kauden alussa mm. Jarlstrømin omistuksessa olleet laitteet, pelit ja muut lunastettiin Säätiölle/puistolle omiksi. Tämän jälkeen oli edessä kolme vuosikymmentä kasvua jo tutun Linnanmäen paikkeille. Ekelundin aikoihin meni myös ensimmäistä kertaa rikki miljoonan kävijän raja kaudessa.

Laitteiden suhteen Ekelund muistetaan parhaiten Pilvenpyörästä, sillä hän tilasi sen alkuperäisen idean koko laitteelle. Bo oli myös mukana vaikuttamassa Särkänniemen ja Tykkimäen perustamiseen ja on ajanut vuonna 1966 huvipuistolaitteiden turvallisuusmääräysten yhdenmukaistamista Euroopassa. Ekelundilla oli myös hyvät suhteet presidentti Kekkoseen. Ekelund oli johtotyyliltään enemmän sellainen, joka vaikutti taustalla, muttei vetänyt julkisuudessa itseensä paljoa huomiota. Julkisen esilläolon suhteen, hänen entinen vaimonsa juuri sitten olikin kohdevalossa Linnanmäen julkisena kasvona. Kaudensa loppupäässä Ekelund yhä enemmän delegoi asioita sijaiselleen Erkki Kaskille, joka sitten Ekelundin jäätyä eläkkeelle otti toimitusjohtajan roolin itselleen kolmeksi vuodeksi.


#4 Erkki Kaski (1929-2015)
15.04.1987 – 31.12.1990
(apulaisjohtaja 16.08.1962 alkaen)
(varatoimitusjohtaja joulukuusta 1979 alkaen)

Erkki Kaski aloitti uransa Yhdyspankissa ja Väestönsuojelujärjestössä. Linnanmäellä hän aloitti Ekelundin alla apulaisjohtajana. Kasken tehtävänä tuolloin oli erityisesti Säätiön talousasioiden johto, mutta myös osallistuminen huvipuiston päivittäiseen johtoon. Kasken talousosaaminen oli loppupeleissä mittaamattoman arvokas apu Linnanmäelle. Käytännössä Kaski oli Linnanmäen uransa aikana enimmäkseen puiston kakkosmies Ekelundin jälkeen, joka oli tiiviisti mukana lähes kaikessa lyhyen ja pidemmän aikamitan päätöksenteossa. Yhdessä Bo Ekelundin kanssa Kaski myös kiersi maailmaa etsimässä uusia laitteita ja pelejä Linnanmäelle. Niinpä Ekelundin eläkkeen häämöttäessä oli Kaski luonnollinen valinta seuraajaksi. Kuitenkin tehtävään tullessaan oli Kaskellakin ikää sen verran, että piti pian etsiä hänelle seuraajaa.


#5 sosiaalineuvos Kalle Justander (s. 1940)
01.01.1991 – 31.10.2001
(varatoimitusjohtaja vuodesta 1990 alkaen)

Kalle Justander tuli mukaan Linnanmäen toimintaan yhdestä Säätiön perustajajärjestöstä, Lastensuojelun Keskusliitosta. Koulutukseltaan hän on historianopettaja, mutta sen sijaan hän päätyi Väestöliiton tiedotuspäälliköksi. Tämän jälkeen hän päätyi töihin Lastensuojelun Keskusliitolle. Ennen Linnanmäkeä hän myös toimi erään tivolin tilintarkastajana ja hallituksen jäsenenä. Tästä syystä hänet tunnettiin Säätiön silloisissa piireissä tivolimiehenä.

Linnanmäen johtoon Justanderia pyydettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1986. Justanderin toimikausi puiston johtajana oli menestyksekäs, sillä lamavuosinakin puiston taloutta pidettiin kasassa. Tällöin Lasten Päivän Säätiö myös osittain omisti vuodesta riippuen Tykkimäkeä, SantaParkia, sekä Wasalandiaa. Loppupeleissä osakkeiden omistukset ja kaupat tuottivat jonkin verran. Justanderin kaudella tehtiin myös Linnanmäen historian siihenastiset mittavimmat investoinnit Space Shotin ja Vonkaputouksen merkeissä.


#6 Risto Räikkönen (s. 1951)
01.11.2001 – 31.08.2014
(valittu tehtävään 23.12.2000)

Risto Räikkönen on Linnanmäen ensimmäinen toimitusjohtaja, joka tuli toimintaan mukaan Säätiön tai sen perustajajärjestöjen ulkopuolelta. Ennen Linnanmäkeä Räikkösellä on uraa takana Oy Helvarin kansainvälisessä markkinoinnissa, ulkoministeriössä, sekä Diakonissalaitoksen eri tehtävissä, joista viimeisin oli Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtajan pesti. Räikkönen on myös ensimmäinen ja tähän asti viimeinen toimitusjohtaja, joka on myös toiminut Vuoristoradan jarrumestarina. Vuoristoradan jarrumiehen tehtävät hän aloitti epävirallisesti 50-vuotispäivänään ja virallisesti kaudella 2002. Viimeisellä kaudellaan kyseisissä tehtävissä 2013 hän oli jarrumies #5.

Räikkösen perintö puiston osalta jäi loppupeleissä hieman ristiriitaiseksi. Hänen toimikaudellaan puiston pääoma kiistattomasti kolminkertaistui yhteensä yli 35 miljoonaan euroon. Myös avustusten määrä kasvoi huomattavasti. Eräs asia jonka Räikkönen sai hoidettua, joka oli hänellä mielessään alusta saakka oli huvipuiston kauden pidentäminen. Ennen 2000-lukua, Linnanmäki oli auki aikaisintaan huhtikuusta, lähes poikkeuksetta syyskuun alkuun saakka. Räikkösen aikaan tätä aikaa pidennettiin lokakuulle saakka Valokarnevaalien merkeissä, ja tätä on pidetty nyt vuodesta 2006 alkaen. Lisäksi Räikkösen kaudella yritettiin laajentaa kautta Jäähelmen (2007-2011) ja Jouluhattaran (2009-2010) talvitapahtumien merkeissä, mutta loppupeleissä näitä ei jatkettu.

Lisäksi 2000-luvulla ja 2010-luvun alussa puiston laitevalikoimaakin lisättiin merkittävästi. Merkittävin lisäys tämän suhteen oli vuoristoratojen osuus laitelistoissa, sillä näiden lukumäärä nousi neljästä kahdeksaan. Lisäksi heti Räikkösen kauden aikana avattiin SeaLife, uusittiin puiston sisäänkäynnit ja laajennettiin käytettävissä olevaa aluetta. Suunnitteilla tämän reilu yli vuosikymmenen aikana oli myös muutama toteuttamatta jätetty rakennushanke, joka on kyseisen toimikaudenkin jälkeen viipynyt.

Näistä kaikista huolimatta kuitenkin Räikkönen muistetaan eniten kesän 2011 A-studio-kohusta, jossa hän keskeytti reportaasia varten toimitettua haastattelua kahdesti ja hermostui toimittajalle. Tilannetta loppupeleissä kuvailtiin "PR-katastrofiksi" Linnanmäen osalta, sillä kritiikkiä kumpusi sekä ulkoa, että myös Säätiön perustajajärjestöjen edustajien joukosta. Jälkikäteen katsottuna tapaus ei ollut kuin pahaksi Linnanmäen imagolle. Risto Räikkönen lopulta jäi eläkkeelle 62-vuotiaana toimitusjohtajan roolista. Hän ei kuitenkaan jättänyt siinä vaiheessa huvialan maailman kokonaan vielä taakseen, sillä ainakin vuosina 2015-2018 hän toimi myös Särkänniemen hallituksessa. Risto lupasi ryhtyä 50-vuotispäivänsä kunniaksi jarrumieheksi Vuoristoradalle.


#7 Pia Adlivankin (s. 1967)
01.09.2014 – 14.06.2024
(valittu tehtävään 04.02.2014)

Pia Adlivankin tuli Risto Räikkösen tavoin Linnanmäen johtoon organisaation ulkopuolelta. Tällä kertaa kun oltiin etsimässä toimitusjohtajaa, haluttiin sellaista henkilöä, joka on toiminut matkailualan firman tai vastaavan toimitusjohtajana. Adlivankin olikin ennen Linnanmäkeä toiminut espoolaisen Kartanokylpylä Kaisankodin (nyk. Hyvinvointikartano Kaisankoti) toimitusjohtajana. Adlivankin on syntynyt New Yorkissa ja hänen juuret ulottuvat osin Armeniaan. Hänen isoisoisänsä oli myös mukana tamperelaisen Grand Hotel Tammerin toiminnassa sen alkuvuosina. Pian toimikaudella jatkettiin alkuun samalla lähes linjalla kuin Räikköisen aikoihin, sillä erolla toki, että muutosta tuli viestintään, jotta puiston imago saataisiin parannettua siitä, mikä tilanne oli edellisenä muutamana vuonna.

Kaudeksi 2015 puistoon toteutettiin monia pieniä elämänlaadun uudistuksia. Eräs pesäero, joka tehtiin 2010-luvun loppupuolella verrattuna edelliseen aikakauteen oli uuden vuoristoradan hankinta ja aikomus laajentaa puiston aluetta entisestään. Räikkönen sanoi toimikautensa lopussa, että uusia vuoristoratoja, ei ole luvassa puistoon johonkin aikaan, mm. siksi, että tila on loppu. Loppupeleissä oli tahtoa Linnanmäen osalta rakentaa uusi, suuri, ennätyksiä Suomen mittakaavassa rikkova rata, tuolloin kun PowerPark kilpaili näistä toden teolla. Ainoana minuksena lopulta oli se, että Vonkaputoksen lisäksi piti luopua myös legendaarisesta Vekkulasta ja KotKot-junasta. Ajatuksena oli, että muutaman vuoden sisällä saataisiin puiston alue laajennettua ja uusi Vekkula rakennettua siihen johonkin, mutta tämä ei valitettavasti ole edelleenkään toteutunut.

Adlivankinin toimikaudella alkoi myös säännöllisesti syyskuussa järjestettävä Iik!Week-kauhutapahtuma. Adlivankinin aikaan iski myös pandemia, joka koetteli myös Linnanmäkeä. Tästä kuitenkin parin vuoden sisään palauduttiin melko nopeasti. Pia Adlivankin irtisanoutui toimitusjohtajan tehtävistä alkukaudesta 2024, jonka jälkeen käynnistyi välittömästi uusi toimitusjohtajarekry. Pian kertoman mukaan hän oli harkinnut tehtävän jättämistä jo pari vuotta aiemmin, mutta tunsi vastuuta jättää Linnanmäki hyvään kuntoon pandemiavuosien jälkeen. Linnanmäen jätettyään Adlivankin on perustanut yrityksen, joka järjestää mentorointivalmennuksia.


Satu Orismaa (s. ?)
vt. toimitusjohtaja
14.06.2024 – 31.10.2024
turvallisuus-, vastuullisuus- ja tapahtumajohtaja vuodesta 2021

Koska Adlivankin jätti toimitusjohtajan tehtävät taaksen melko yllättäen ja äkkipikaisesti irtisanoutuessaan, Orismaa, käytännössä Säätiön operatiivisen johdon kakkosnaisena otti väliaikaisesti ohjat toimitusjohtajan roolissa. Orismaa on toiminut Linnanmäen palvelu- ja vastuullisuusjohtajana vuodesta 2021, ja ennen tätä hänellä on takanaan 20 vuoden kokemusta palveluliiketoiminnasta hotelli-, ravintola- ja ilmailualalta. Kun Satu Järvelä aloitti tehtävässään, Orismaa jatkoi pääasiallisia tehtäviään.


#8 KTM Satu Järvelä (s. 1971-1972)
01.11.2024 – nyk.
(valittu tehtävään 17.09.2024)

Satu Järvelälä on Linnanmäen tuoreena toimitusjohtajana jonkin verran samankaltaisuuksia aiemmassa urassaan Adlivankinin kanssa, mutta samalla hän on aiemmin myös ollut osana Linnanmäen organisaationa, sillä hän oli toiminut puiston ravintola- ja myymälätoimintojen johtajana vuosina 2015-2017. Lisäksi hänellä on 25 vuotta kokemusta hotelli- ja ravintola-alalla kehitys- ja johtotehtävissä. Ennen valintaansa Linnanmäen toimitusjohtajaksi, Järvelä oli toiminut Scandic-ketjussa hotellinjohtajana, joista viimeiset neljä olivat Scandic Grand Centralin johdossa. Aika näyttää, mitä hänen aikakausi tuo tullessaan.


Lisäksi mainittakoon...
Sara Ekelund (os. ?) (?-?)
ohjelmapäällikkö
syksy 1957 – 1980-luku

1950-1980-luvuilla, kun Bo Ekelund ja Erkki Kaski olivat kulissien takana Linnanmäen johtajina, puiston kasvoina oli Sara Ekelund. Hän vastasi myös puiston kenttätason, jokapäiväisestä johtamisesta. Ekelund tuli alkujaan miehensä kanssa töihin Linnanmäelle jo sen avajaiskaudella. Sara ja Bo kuitenkin erosivat jo 1950-luvun puolivälissä. Sara oli puiston ensimmäisinä vuosina vastussa Peacock-teatterissa esiintyneiden ulkomaalaisten taiteilijoiden majoituksen, matkojen yms. järjestämisestä. Puiston kenttäpäälliköksi tullessaan syksyllä 1957, Ekelund vastasi koko puiston ohjelman laadusta. Sara ei ollut huimapää laitteiden suhteen, joten hän uskaltautui uransa aikana Vuoristoradan kyytiin vain kaksi kertaa.

Iso osa hänen urastaan, jotan hän 1970-luvulla jo kuvaili elämäntyöksi, keskittyi teatteri- ja sirkusohjelmaan mm. Peacock-teatterissa. Tuolloin Peacockin sija puiston ohjelman suhteen oli merkittävämpi kuin nykyisin. Uusi Iloinen Teatteri tuli vuokralaiseksi Peacock-teatteriin jo Sara Ekelundin aikoihin, vuonna 1979. Ekelund oli myös useammin vastaanottamassa kunniavieraita ja/tai julkkiksia, kuin hänen entinen miehensä. Voi sanoa, että ilman Saraa, Linnanmäki ei olisi ollut tuolloin yhtä viihdyttävä paikka ei-huvipuistohulluille. Laitehankintojen suhteen kuitenkin, useimmiten herra Ekelund ja Kaski vastasivat näistä kysymyksistä, mutta Saralla oli asiaan liittyen päätösvaltaa. Sara asui suurimman osan Linnanmäen urastaan nykyisen Ukko-vuoristoradan paikalla olleessa omakotitalossa. Kyseessä oli tavallaan myös toimisto. Sara Ekelundin Linnanmäen jälkeisistä vuosista ei ole tarpeeksi tietoa.



Lähteet:

Eeva-Kaarina Holopainen, Saisko lipun karuselliin - Linnanmäki 1950-1990 (1990)
Eeva-Kaarina Holopainen, Linnanmäki 50 (2000)

Huviksi ja hyödyksi, Mari Paalosalo, Ilta-Sanomat, is.fi (2000-2025)
Vohvelien paistoa ja lipunmyyntiä – Linnanmäen uusi toimitusjohtaja
tarttuu töihin, Saija Nironen, Yle Uutiset, yle.fi (2014-2025)
Lasse Mårtensonin ja Sara Ekelundin seurassa Linnanmäellä,
Heidi Sommar, Yle Elävä Arkisto, yle.fi (2016-2025)
Kun Sonja Lumme dueton yksin esitti – käsikirjoittaja Bisquit
muistelee UIT:n ensimmäisiä 40:tä vuotta, Seppo Ahti, Ilta-Sanomat, is.fi
(2018-2025)
Lasten Päivän Säätiön uusi toimitusjohtaja on valittu,
Lasten Päivän Säätiö / Linnanmäki, STT Info, sttinfo.fi (2024)

Linnanmäki - Lasten Päivän Säätiö, linnanmaki.fi (2024-2025)
Vuoristoradan Jarrumestarit, Jarrumestarit.fi (2014-2025)
lintsi.info (2000-2009)
Kari Nieminen, sirkusteltta.blogspot.com (2010-2025)
Mika Koivusalo, Lintsi - Linnanmäen huvipuisto 70 vuotta, YouTube (2020)

Lisää luettavaa:
Sara Ekelund, Maailmanpyörä: ihmisiä ja elämää Linnanmäen huvipuistossa (1971)

Takaisin sivun alkuun