etusivu huvipuistot teemapuistot tivolit lakkautetut tietoja
uutiset artikkelit

SARIOLAN TIVOLISUKU

Suomen tivolipiirit ovat pienet. Lähes kaikki liittyy tavalla tai toisella Sariolan sukuun. Suvun jäsenet omistavat kaksi suurinta tivolia, Suomen tivolin ja Tivoli Sariolan. Lauri Seiterä on ollut Sariolan kasvattilapsi. Onni Suuronen on aloittanut uransa Sariolan seppänä. Sekä Christer Persson, että Antero Tuominen ovat puolestaan olleet Lauri Seiterällä töissä. Sarioloita on mukana pyörittämässä Särkänniemeä. Jopa Linnanmäen perustaneella Lasten Päivän säätiöllä oli tiivistä yhteistyötä Sariolan tivolin kanssa ennen huvipuiston perustamista. Siksi onkin syytä hieman selvittää, millaisesta perheestä tässä oikein on kyse.

Suvun tivolitoiminta alkoi jo viime vuosisadan puolella. Kaikki sai alkunsa miehestä nimeltä Johan Abraham Walfrid Grönroos, joka syntyi vuonna 1861. Suvun perinteiden mukaisesti hänen olisi pitänyt ryhtyä sotilasuralle, mutta tämä ei nuorta J.A.W. Grönroosia kiinnostanut. Sen sijaan tämä Sarioloiden kantaisa päätti ryhtyä markkinoita kierteleväksi yrittäjäksi. Grönroosilla oli peli- ja ammuntatelttoja, ja toiminta osottautui kannattavaksi.

Vaikka tivolitoiminta oli tärkeintä, kokeili J.A.W. Grönroos myös sirkuksen pyörittämistä vuonna 1898. Täten Sarioloiden sirkusperinne ulottuu viime vuosisadan puolelle. Grönroos kiinnostui myös elokuvista, kun ala oli vielä lapsenkengissään, ja ryhtyi pitämään elokuvaesityksiä kiertävän kalustonsa kanssa vuonna 1900. Vuonna 1905 Grönroos kuitenkin pidätettiin syytettynä venäläisvastaisesta toiminnasta. Onneksi vuonna 1886 syntynyt poika, Johan Adolf Fredrik Grönroos jatkoi tivolin, ja elokuvaesitysten pyörittämistä isän oltua vankilassa.

Vanhempi Grönroos vapautui vankilasta vuonna 1907, jolloin juniori perusti oman elokuvateatterinsa Lappeenrantaan. Tämä rakensi myös komean ampumaradan, joka kiersi liikkuvan elokuvakaluston mukana. Elokuvien esittäminen oli kuitenkin se, joka tuotti eniten, ja niinpä J.A.F. Gröönroos omistikin muutaman vuoden kuluttua yli kymmenen teatteria. Menestyneimmät näistä olivat Terijoella, Karjalan kannaksella, jonne Grönroos muutti pian naimisiinmenonsa jälkeen, 1911. Terijoki oli ennen ensimmäistä maailmansotaa suosittua lomanviettoseutua.

Isä Grönroos kuoli vuonna 1916. Parin vuoden päästä nuorempi Grönroos, vankka suomalaisuusaatteen kannattaja, muutti sukunimensä Sariolaksi. Uuden sukunimen tausta on osittain hämärän peitossa. Se juontaa kuitenkin melko todennäköisesti juurensa Grönroosin Pohjola-nimisestä elokuvateatterista. Kalevalassa Sariola tarkoittaa juuri Pohjolaa.

Sodalla oli dramaattinen vaikutus Terijoen asiakasmääriin, ja niinpä Sariola joutui sulkemaan Terijoen teatterinsa, ja muutti Keravalle vuonna 1921. Myös muut elokuvatetterit hiipuivat pikkuhiljaa, ja viimeinen niistä suljettiin vuonna 1928. Sen sijaan muu tivolitoiminta kasvoi ja kukoisti. Ensimmäisen varsinaisen ajolaitteen Sariola hankki jo vuonna 1920. Se oli peräisin Suomen ensimmäisiltä messuilta, jotka pidettiin Helsingissä kesällä 1920. Tämän takia karusellia alettiin kutsumaan Messukaruselliksi. Karuselli on vieläkin Suomen Tivolin käytössä, tosin lukuisia uudistuksia läpikäyneenä.

Messukaruselli

Vuonna 1929 tivoli sai nimen Suomen Tivoli, vaikka toimintaahan oli ollut jo vuosikausia. Tivolin koko oli kuitenkin kasvanut jo niin isoksi, että se jaettiin kahteen eri osastoon vuonna 1930. Molemmat osastot kiertelivät pääasiassa erillisenä yksikkönä. Sitä seuraavana vuonna liikkeellä oli jo kolme erillistä yksikköä. Parhaimmillaan oli peräti neljä erillistä Sariolan tivolia yhtäaikaa toiminnassa ennen sotia. Nämä kaikki olivat kuitenkin yhden ja saman miehen, eli J.A.F. Sariolan hallinnassa.

Vuosina 1929-1933 Sariola teki yhteistyötä Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Liittohan oli yksi Lasten Päivä säätiön perustajista, joka omistaa Linnanmäen huvipuiston.

Toinen maailmansota aiheutti taas hankaluuksia tivolin toimintaan. Vuonna 1940 ei ollut minkäänlaista tivolitoimintaa. Vuonna 1941 Sariola yritti taas pyörittää tivolia, mutta homma tyrehtyi jatkosotaan. Sen sijaan keväällä 1942 avattiin Karhumäen tivoli, joka toimi Karhumäen kaupungissa lähellä rintamalinjoja jatkosodan asemasotavaiheessa. Tämä oli sotilaiden keskuudessa erittäin suosittu huvittelupaikka. Tivoli toimi puolustusvoimien alaisuudessa, mutta sitä johti itse J.A.F Sariola sekä tämän poika Unto Sariola. Tivolin laitteet ja henkilökunta oli peräisin Suomen Tivolista. Kesäkuussa 1944 tivoli evakuoitiin Venäläisten suurhyökkäyksen alettua.

Sariolan tivolitoiminta jatkui taas sodan jälkeen keväällä 1945. Nyt kierrettiin maata kolmen osaston voimin, jota johtivat jälleen J.A.F Sariolan pojat, Toivo, Unto ja Matti. Myös tytär Sinikka Sariola johti neljättä osastoa muutaman vuoden ajan.

Kaikista parhaiten Sarioloiden suku tunnetaan Sirkus Sariolasta. Se oli kuitenkin toiminnassa vain viisi vuotta, 1949-1953, ja tämänkin ajan muut tivoliosastot toimivat normaalisti. Sirkus tuotti kuitenkin jatkuvasti tappiota, ja se meni lopulta konkurssiin. 50-luvun puoliväli oli kovaa aikaa myös tivoleille, ja niinpä vuodesta 1958 alkaen kolme tivoliosastoa eriytettiin, ja veljeksistä tuli itsenäisiä yrittäjiä, ja toistensa kilpailijoita.

Tivolit toimivat nimellä Tivoli Toivo Sariola, Tivoli Unto Sariola ja Tivoli Matti Sariola. Suomi jaettiin kolmeen alueeseen, jota kukin tivoli kiersi vuorovuosina. Unto Sariola sai käyttöönsä Suomen Tivolin toiminimen vuonna 1961. Toivo Sariola luopui tivolistaan jo 1968, mutta kiersi edelleen maata pienen sirkuksen kanssa. Monet saattavat muistaa, että juuri tämä oli se kuuluisa Sirkus Sariola.

Kun Toivo Sariolan tivoli lopetti, ei maata enää tarvinnut jakaa kahden jäljelle jääneen kesken. J.A.F. Sariola kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 1967. Tämän poika Unto kuoli kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1970. Nykyinen Suomen Tivoli on siis Unton sukuhaaraa, ja tämän vaimo, Ailakki Sariola, johti tivolia aina kuolemaansa asti, vuoteen 1997. Nykyään Suomen Tivolia johtaa Unton ja Ailakin poika, Jyrki Sariola.

Myös Matti Sariolan tivolissa tapahtui sukupolvenvaihdos, 80-luvun taitteessa. Tämän sukuhaaran tivoli tunnetaan nykyään nimellä Tivoli Sariola. Tivolia johtaa Matin poika, Tapio Sariola. Täten serkukset Jyrki ja Tapio Sariola johtavat Suomen kahta suurinta tivolia. Myös kolmas serkus, Toivo Sariolan poika Kalevi Sariola on alalla. Tämä toimii Särkänniemen huvipuistossa.

Lähteenä on käytetty Suomen Tivolin sukukroniikkaa "Grönroos-Sariola sirkushuvin yrittäjäsuku", Lotta Mattila-Lahtisen kirjaa "Tivolihuveja Keravalta 1888-1978" sekä Jyrki Sariolan antamia tietoja.

Pääsivulle