TIVOLI HUVIMYLLY

Päivitetty 01.09.25

Yhteystiedot
Tivolin historia
Laiteluettelo
Valokuvia Tivoli Huvimyllystä
Tivoli Huvimyllystä kadonneet laitteet

Kuva: Niko Myllyniemi

Tivoli Huvimyllyn tapaa parhaiten isommilta markkinoilta ja muista tapahtumista. Nimensä mukaisesti tivolin laitekanta on suunnattu lapsille jättikokoisine pomppulinnoineen mukaan lukien. Nimi on kuitenkin hieman hämäävä, sillä pelipuoli on suunnattu kaiken ikäisille, ja vetää vertoja jopa isojen tivoleiden kanssa. Mukana kiertää useampikin pelirekka.

Nykyisin tivolia johtavat veljekset Sami ja Niko Myllyniemi. Tivolitoiminta kuitenkin jatkuu samalla tavalla markkinoilta toisille, mutta jo kolmannessa polvessa. Sami tekee päätyökseen kuljetusfirmalla rekkakuskin hommia ja kesäisin on mukana pyörittämässä tivolia. Sami on asunut pitkään Nokialla, mutta tivolin varikko virallisesti on Lempäälässä, missä Niko asuu. Tivolin palvelut ovat myös vuokrattavissa.

Tivoli Huvimyllyn historia

Tivolin historia ulottuu 1960-luvun alkuun, jolloin Samin ja Nikon isovanhemmat, Ensio Myllyniemi (s. 1936), ja Pirkko Myllyniemi (1936-2019) laittoivat pystyyn ensimmäisen ampuma- ja pelitelttansa. Pirkko Myllyniemi oli jo sitäkin ennen työskennellyt Sylvi Loikkasen peliteltassa, joka kierteli markkinoita. Ensio taas on alan konkarina tunnettu myös nimellä "Parkanon Paroni".

1960-luvun alku Suomessa vielä taloudellisesti tiukkaa aikaa. Materiaaleja ja koneita oli vaikea saada, joten pariskunta valmisti ensimmäisen telttansa täysin itse telttarautoja myöten. Kalusto kuljetettiin vanhalla kuorma-autolla, johon oli myös tehty pieni asunto.

Ampumateltta oli kokoa 12 m x 8 m, ja siinä oli alussa kolme kivääriä ja kolme pistoolia. Myös peliautomaatit otettiin käyttöön hyvin nopeasti. Teltassa oli seinällä erilaisia raha-automaatteja, kuten Novomat ja Beromat. Luonnollisesti myös viihdepelejä oli tarjolla, kuten flippereitä ja nyrkkeilypallo. Myös vedenneitoteltta kuului jonkin aikaa Myllyniemien kalustoon.

Tuohon aikaan markkinoita oli hieman vähemmän, joten tivoli kiersi esimerkiksi maatalousnäyttelyitä ja kruunuhäitä. Kruunuhäät olivat käytännössä näytelmiä, jossa jäljiteltiin vanhanajan mahtihäitä. Esiintyjiä oli tanssijat ja laulajat mukaan lukien useita kymmeniä. Myös yleisö osallistui ilonpitoon tanssin ja sahdinjuonnin merkeissä. Tuottoisinta tivolitoiminta oli ruotsinkielisen länsirannikon seudulla. Ihmiset olivat sielläpäin varakkaampia ja säästeliäitä, eli ostovoimaisempia kuin esimerkiksi itäisessä Suomessa.

1960-luvun alussa ei myöskään palkintoja tilattu noin vaan joltain ulkomaalaiselta valmistajalta/firmalta, kuten nykyään. Itse asiassa kaikesta palkinnoksi kelpaavasta oli huutava pula. Ne olivatkin usein kipsistä valettuja eläimiä, kuten hevosia ja koiria. Paikallinen nikkari valmisti ja maalasi niitä tilausten mukaan, ja toimitti tarvittaessa esineet useisiin tivoleihin henkilöautolla, josta oli takapenkit poistettu. Erään kerran rannikkoseudulla oli satamassa laiva, jossa majaili 40 työmiestä. Näillä ei luonnollisesti ollut iltaisin mitään muuta tekemistä kuin pelailla Myllyniemien teltassa niin paljon, että 2 viikkoa myöhemmin koko laiva ui miesten mielestä ainakin 10 senttiä syvemmällä kipsipalkintojen painosta.

Ampumateltat olivat tuohon aikaan todella suosittuja, ja erityisesti varuskuntien vieressä teltassa oli aina vilskettä. Korppoossa kantahenkilökunta järjesti jopa ampumakilpailuja Myllyniemien teltassa. Alkuerät pidettiin viikolla, ja loppukilpailut viikonloppuna, jolloin teltta täyttyi ääriään myöten henkeään pidättävistä katsojista.

Suomalaisessa tivolimaailmassa tapahtui kuitenkin muutama merkittävä tapahtuma, jotka muuttivat huvibisneksen luonnetta. Ensimmäinen näistä oli television tulo Suomeen. Yleisradio aloitti säännölliset TV-lähetykset vasta 1958. Vuonna 1969 televisiolupien määrä ylitti kuitenkin jo miljoonan rajapyykin. Perinteiset huvit ja tapahtumat menettivät siis noin kymmenessä vuodessa valtavasti yleisiä. Toinen lähes yhtä merkittävä tapahtuma oli keskioluen vapautuminen Alkon monopolista. Olutta sai nyt kaupoista ja etenkin baareista, joissa ihmiset alkoivat viettämään vapaa-aikaansa.

Lisää kylmää vettä tivoliyrittäjien niskaan tuli raha-automaattilainsäädännön yhteydessä. Vuonna 1970 uusittiin arpajaislaki, jolloin tavara-automaatit rinnastettiin raha-automaatteihin. Vuonna 1976 tuli voimaan laki ajanvieteautomaateista. Sen johdosta myös kaikki viihdepelit, kuten flipperit ja videopelit, joutuivat RAY:n (nyk. Veikkaus) monopolin piiriin. Yksityiset yrittäjät joutuivat myymään tietyn siirtymäajan puitteissa koneensa Raha-automaattiyhdistykselle, ja luopumaan kokonaan toiminnasta. Tämä tiesi merkittävää tulojen supistumista myös monelle tivoliyrittäjälle. Viihdepelien monopoli kesti aina 1990-luvulle, jolloin valtio joutui luopumaan siitä kolkutellessaan EU:n ovia. Myös Ensio Myllyniemi kuljetti autokuormallisen automaatteja RAY:lle, josta ne todennäköisesti päätyivät suoraan murskaamon kitaan.

Tivoliala on Suomessa ollut aina rankkaa työtä vaikeissa oloissa. Eläkkeelle Ensio jäi vasta joskus 2000-luvun lopulla tai 2010-luvun alussa, juuri ennen sitä hän kuitenkin kiersi edelleen peliensä kanssa muutamissa tapahtumissa vuosittain.

Ension ja Pirkon poika, Tero Myllyniemi puolestaan aloitteli uransa luonnollisesti isänsä mukana. Oman tivolinsa nuorempi Myllyniemi perusti armeijan jälkeen vuonna 1986. Kaksi ensimmäistä vuotta kalustona oli pomppulinna ja pelejä. Ensimmäinen varsinainen ajolaite oli Suomen Tivolilta ostettu possujuna, joka on Tivoli Huvimyllyn kalustossa vielä tänäkin päivänä. Seuraavat kymmenen vuotta uudistuksia tuli lähinnä pelipuolelle. Vuosituhannen vaihtuessa kuitenkin, Tivoli Huvimylly laittoi uuden vaihteen päälle, sillä kalustoon tuolloin tuli muutamakin uusi laite. Tämän ajan tivolin varikko oli Viialassa. Tivolia Tero veti 2010-luvulle saakka ja nykyisin ilmeisesti on siirtynyt viettämään eläkepäiviä, nyt kun pojat hoitaa homman.

2010-luvulla ja etenkin sen alkupuolella, Tivoli Huvimyllyn lisäksi kulki myös Teron pojan, Niko Myllyniemen perustama Tivoli Myllyniemi, johon muutama isä Teron laitteista lähti kiertueelle mukaan. Niko ehtikin kerryttää monia tuhansia ajokilometrejä työskennellessään isänsä alla. Myllyniemen laitekanta oli myös suunnattu perheen nuoremmille. Tämä tivoli kiersi kesäisin pienempiä tilaisuuksia yksin, mutta suurempiin tapahtumiin tivolit Myllyniemi ja Huvimylly yhdistivät voimansa. Tällöin nykyisellä Tivoli Huvimyllyllä on mukana laitteita, jotka ovat olleet molempien suvun tuon ajan tivolien käytössä. Tivoli Myllyniemen virallinen päämaja oli Tampereella.

Vuonna 2021 Niko ja hänen veljensä Sami Myllyniemi perustivat Tivoli Huvimyllyn nykyisessä muodossaan. Tällöin periaatteessa entinen Tivoli Huvimylly ja Tivoli Myllyniemi yhdistyivät yhteen. Päätyönään kuljetusyhtiölle rekkoja ajava Sami pyörittää osittain kiertuesesongin aikana nykyistä tivolia. Viime vuosina veljekset ovat myös hankkineet pari uutuuslaitetta, vaikka tivoli on silti suhteellisen pieni.

Yhteystiedot

Tivoli Huvimylly / Huvimylly Oy
Osoite: Lähdetie 1 B 25, 37500 Lempäälä
Puhelin: 040 464 4266
Nettisivu: huvimylly.fi
E-mail: toimisto@huvimylly.fi

Laiteluettelo

Laitteet on jaettu neljään kategoriaan:
1) Isot laitteet, joihin pienet lapset eivät pääse yksinään tai eivät ollenkaan
2) Perhelaitteet, joihin pienet lapset pääsevät yksin, mutta myös aikuiset ovat tervetulleita. Raja isojen laitteiden kanssa on usein aika tulkinnanvarainen.
3) Lastenlaitteet, joihin aikuiset eivät pääse lainkaan, tai käyvät vain lasten seurassa
4) Käyntikohteet, jotka ovat maksullisia, ja joissa asiakkaat voivat kierrellä omaan tahtiinsa

Isot laitteet	Perhelaitteet	Lasten laitteet	Käyntikohteet
	Kuppikaruselli	Possujuna	Pomppulinna x5
	Rodeo	Leppäkerttu
		Virtahepokaruselli

Valokuvia Tivoli Huvimyllystä

Possujuna, 1988

Tämän junan on valmistanut Zamperla Italiasta. Juna on ollut alun perin Suomen Tivolin käytössä. Se on myös kiertänyt Teron Tivoli Huvimyllyn ja Tivoli Myllyniemen mukana.

Kuva: Niko Myllyniemi

Virtahepokaruselli, 1990

Pienikokoinen, kolikoilla toimiva lasten karuselli. Tämäkin laite on ollut 1980-luvulla Suomen Tivolin käytössä. Yllä ei ole laitteen varma virallinen nimi, vaan kutsumanimi perustuen sen yhteen istumavaunuun, eli virtahepoon. Valmistajasta ei ole tietoa. Tivoli Laineen mukana on samankaltainen laite.

Leppäkerttukaruselli, 2002

Leppäkerttukaruselli kuuluu monen tivolin peruskalustoon. Nykyisin laitteen alusta verrattuna kuvaan, on kokonaan keltainen. Laitteen on valmistanut Modern Products Englannista.

Kuppikaruselli, 2024

Kuppikaruselli on tivolin uusin kunnon tivolilaite. Samanmallinen laite pyöri Tivoli Sariolan mukana vuosituhannen taitteessa ja josta on kuva. Laitteen on valmistanut SBF Visa Italiasta.

Rodeo, 2024

Tivoliin on myös tullut kesken kauden 2024 rodeohärkäkone.

Pomppulinnat

Huvimyllyn kalustossa on muutama pomppulinna, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki olisivat yhtä aikaa kiertueella. Jotkut näistä itse asiassa ovat vuokrattavissa. Kuvan kirahvipomppulinnan on valmistanut Pleasure & Leisure Inflatables Englannista. Kyseinen pomppula on myös kulkenut aiemman Huvimyllyn ja Tivoli Myllyniemen mukana.

Kuva: Niko Myllyniemi

Kirahvipomppulinnan lisäksi on tivolilla linna-, sekä karkkiteemaiset pomppuliukumäet, tiikeriteemainen pomppulinna, sekä minipomppulinna. Lisäksi vuokrattavissa on "gladiaattoritaistelu"-vehkeitä.

Pallonheitto

Pallonheitossa on tarkoituksena saada osuma mahdollisemman moneen purkkiin.

Kuva: Niko Myllyniemi

Onkipeli

Kalastamalla voi saada kivoja pehmoeläimiä. Ollut mukana vanhassa Huvimyllyssä ja Tivoli Myllyniemessä.

Kuva: Niko Myllyniemi

Onnennarut

Onnennaruissa on sirkusaiheinen teema. Ollut myös mukana vanhassa Huvimyllyssä ja Tivoli Myllyniemessä.

Kuva: Niko Myllyniemi

Pelit

Huvimyllystä löytyy jos jonkinlaista peliä, kuten nämä kuvat osoittavat. Lisäksi tivolin mukana kiertää tai on vuokrattavana alkuperäinen Zamperlan valmistama nyrkkeilypeli.

Crazy Cranes

Kauden 2003 uutuus on pelivaunu, jossa on kymmenittäin erilaisia kauhapelejä.

Tivoli Huvimyllystä kadonneet laitteet ja pelit

Punainen Paroni, 2000-?

Kauden 2000 laitehankinta oli tämä lastenkaruselli, jossa on lentokoneita ja helikoptereita. Laite pyöri Teron Tivoli Huvimyllyn mukana, mutta sen nykytilasta ei ole tietoa. Laitteen oli valmistanut SBF Visa Italiasta.

Pieni kuva: Tero Myllyniemi

Teletappikaruselli, 2001-?

Kauden 2001 uutuus oli peräisin Särkänniemeltä, jossa se pyöri nimellä UFO. Laite oli rakennettu ja maalattu uudestaan. Laitteen on valmistanut Zamperla Italiasta. Laite päätyi Tivoli Laineen käyttöön (2025).

Kuva: Tero Myllyniemi

Pirate Boat, 2013-?

Kesän 2013 uutuus Pirate Boat vei perheen pienemmät aallon harjalle. Laitteen on valmistanut englantilainen Modern Products. Pirate Boat oli hankittu Tivoli Myllyniemeen, mutta päätyi tämän jälkeen Tivoli Laineen käyttöön (2025).

Kuva: Niko Myllyniemi

Pomppulinna, 2001-?

Tämä komea pomppulinna oli toinen kauden 2001 uutuuksista Teron pyörittämässä Tivoli Huvimyllyssä. sen nykytilasta ei ole tietoa. Aiemmin, 1980-luvulla samanmallinen pomppula oli käytössä Suomen Tivolissa.

Kuva: Tero Myllyniemi

Las Vegas

Herttapelissä voi voittaa isoja pehmoeläimiä tai suklaata! Pelivaunu oli mukana Teron ja Nikon tivoleissa, mutta nykyisin se on käytössä Tivoli Laineella.

Kuva: Niko Myllyniemi

Takaisin sivun alkuun