TIVOLI HUVIMYLLY

Päivitetty 17.06.13

Yhteystiedot
Tivolin historia
Laiteluettelo
Valokuvia Tivoli Huvimyllystä
Tivoli Huvimyllystä kadonneet laitteet

Kuva: Tero Myllyniemi

Tivoli Huvimyllyn tapaa parhaiten isommilta markkinoilta ja muista tapahtumista. Nimensä mukaisesti tivolin laitekanta on suunnattu lapsille junineen ja jättikokoisine pomppulinnoineen. Nimi on kuitenkin hieman hämäävä, sillä pelipuoli on suunnattu kaiken ikäisille, ja vetää vertoja jopa isojen tivoleiden kanssa. Mukana kiertää useampikin pelirekka, sekä pari pelitelttaa.

Tivolia vetää Tero Myllyniemi, jonka isä on alalla tunnettu konkari, "Parkanon Paroni" Ensio Myllyniemi. Ala on siis tullut tutuksi jo veren perintönä. Omaa tivoliaan nuorempi Myllyniemi on pyörittänyt noin 23 vuoden ajan. Pienestä aloittanut tivoli on kasvanut koko ajan, ja onkin mielenkiintoista nähdä, mikä on tilanne viiden vuoden kuluttua. Huvimyllyyn kannattaa siis tehdä vierailu aina, kun se on lähellä, ja mikäli olet järjestämässä tapahtumia, niin tivolin palvelukset ovat myös vuokrattavissa.

Tivoli Huvimyllyn historia

Tivolin historia ulottuu oikeastaan jo 60-luvun alkuun, jolloin Teron vanhemmat, Ensio Myllyniemi (s.1936), ja Pirkko Myllyniemi (s.1936) laittoivat pystyyn ensimmäisen ampuma- ja pelitelttansa. Pirkko Myllyniemi oli jo sitäkin ennen työskennellyt Sylvi Loikkasen peliteltassa, joka kierteli markkinoita.

60-luvun alku Suomessa vielä taloudellisesti tiukkaa aikaa. Materiaaleja ja koneita oli vaikea saada, joten pariskunta valmisti ensimmäisen telttansa täysin itse telttarautoja myöten. Kalusto kuljetettiin vanhalla kuorma-autolla, johon oli myös tehty pieni asunto.

Ampumateltta oli kokoa 12x8m, ja siinä oli alussa kolme kivääriä ja kolme pistoolia. Myös peliautomaatit otettiin käyttöön hyvin nopeasti. Teltassa oli seinällä erilaisia raha-automaatteja, kuten Novomat ja Beromat. Luonnollisesti myös viihdepelejä oli tarjolla, kuten flippereitä ja nyrkkeilypallo. Myös vedenneitoteltta kuului jonkin aikaa Myllyniemien kalustoon.

Tuohon aikaan markkinoita oli vähemmän kuin nyt, joten tivoli kiersi esimerkiksi maatalousnäyttelyitä ja kruunuhäitä. Kruunuhäät olivat käytännössä näytelmiä, jossa jäljiteltiin vanhanajan mahtihäitä. Esiintyjiä oli tanssijat ja laulajat mukaan lukien useita kymmeniä. Myös yleisö osallistui ilonpitoon tanssin ja sahdinjuonnin merkeissä. Tuottoisinta tivolitoiminta oli ruotsinkielisen Länsirannikon seudulla. Ihmiset olivat sielläpäin varakkaampia ja säästeläitä, eli ostovoimaisempia kuin esimerkiksi Itäisessä Suomessa.

60-luvun alussa ei myöskään palkintoja tilattu noin vaan Kiinasta, kuten nykyään. Itse asiassa kaikesta palkinnoksi kelpaavasta oli huutava pula. Ne olivatkin usein kipsistä valettuja eläimiä, kuten hevosia ja koiria. Paikallinen nikkari valmisti ja maalasi niitä tilausten mukaan, ja toimitti tarvittaessa esineet useisiin tivoleihin henkilöautolla, josta oli takapenkit poistettu. Erään kerran rannikkoseudulla oli satamassa laiva, jossa majaili 40 työmiestä. Näillä ei luonnollisesti ollut iltaisin mitään muuta tekemistä kuin pelailla Myllyniemien teltassa niin paljon, että 2 viikkoa myöhemmin koko laiva ui miesten mielestä ainakin 10 senttiä syvemmällä kipsipalkintojen painosta.

Ampumateltat olivat tuohon aikaan todella suosittuja, ja erityisesti varuskuntien vieressä teltassa oli aina vilskettä. Korppoossa kantahenkilökunta järjesti jopa ampumakilpailuja Myllyniemien teltassa. Alkuerät pidettiin viikolla, ja loppukilpailut viikonloppuna, jolloin teltta täyttyi ääriään myöten henkeään pidättävistä katsojista.

Suomalaisessa tivolimaailmassa tapahtui kuitenkin muutama merkittävä tapahtuma, jotka muuttivat huvibisneksen luonnetta. Ensimmäinen näistä oli television tulo Suomeen. Yleisradio aloitti säännölliset TV-lähetykset vasta 1958. Vuonna 1969 televisiolupien määrä ylitti kuitenkin jo miljoonan rajapyykin. Perinteiset huvit ja tapahumat menettivät siis noin kymmenessä vuodessa valtavasti yleisiä. Toinen lähes yhtä merkittävä tapahtuma oli keskioluen vapautuminen Alkon monopolista. Olutta sai nyt kaupoista ja etenkin baareista, joissa ihmiset alkoivat viettämään vapaa-aikaansa.

Lisää kylmää vettä tivoliyrittäjien niskaan tuli raha-automaattilainsäädännön yhteydessä. Vuonna 1970 uusittiin arpajaislaki, jolloin tavara-automaatit rinnastettiin raha-automaatteihin. Vuonna 1976 tuli voimaan laki ajanvieteautomaateista. Sen johdosta myös kaikki viihdepelit, kuten flipperit ja videopelit, joutuivat RAY:n monopolin piiriin. Yksityiset yrittäjät joutuivat myymään tietyn siirtymäajan puitteissa koneensa Raha-automaattiyhdistykselle, ja luopumaan kokonaan toiminnasta. Tämä tiesi merkittävää tulojen supistumista myös monelle tivoliyrittäjälle. Viihdepelien monopoli kesti aina 90-luvulle, jolloin valtio joutui luopumaan siitä kolkutellessaan EU:n ovia. Myös Ensio Myllyniemi kuljetti autokuormallisen automaatteja RAY:lle, josta ne todennäköisesti päätyivät suoraan murskaamon kitaan.

Tivoliala on Suomessa ollut aina rankkaa työtä vaikeissa oloissa. Eläkkeelle Ensio Myllyniemi ei ole siitä huolimatta jäänyt vieläkään, vaan kiertää peliensä kanssa muutamissa tapahtumissa vuosittain. Poika Tero puolestaan aloitteli uransa luonnollisesti isänsä mukana. Oman tivolinsa nuorempi Myllyniemi perusti armeijan jälkeen vuonna 1986. Kaksi ensimmäistä vuotta kalustona oli pomppulinna ja pelejä. Ensimmäinen varsinainen ajolaite oli Suomen Tivolilta ostettu possujuna, joka on Tivoli Huvimyllyn kalustossa vielä tänäkin päivänä.

Seuraavat kymmenen vuotta uudistuksia tuli lähinnä pelipuolelle. Vuosituhannen vaihtuessa Tivoli Huvimylly on laittanut uuden vaihteen päälle. Vuonna 2000 kalustoon tuli Punainen Paroni-karuselli, seuraavana vuonna Teletappi-karuselli ja uusi pomppulinna, sekä vuonna 2002 leppäkerttukaruselli. Tuorein hankinta on kraanapelejä sisältävä vaunu.

Yhteystiedot

Osoite: Tivoli Huvimylly, Laitakatu 22, 37830 Viiala
Puhelin: 0400-625684

Laiteluettelo

Laitteet on jaettu neljään kategoriaan:
1) Isot laitteet, joihin pienet lapset eivät pääse yksinään tai eivät ollenkaan
2) Perhelaitteet, johin pienet lapset pääsevät yksin, mutta myös aikuiset ovat tervetulleita. Raja isojen laitteiden kanssa on usein aika tulkinnanvarainen.
3) Lastenlaitteet, joihin aikuiset eivät pääse lainkaan, tai käyvät vain lasten seurassa
4) Käyntikohteet, jotka ovat maksullisia, ja joissa asiakkaat voivat kierrellä omaan tahtiinsa

Isot laitteet	Perhelaitteet	Lasten laitteet	Käyntikohteet
		Punainen Paroni	Pomppulinna
		Leppäkerttu

Valokuvia Tivoli Huvimyllystä

Punainen Paroni

Kauden 2000 laitehankinta on tämä lastenkaruselli, jossa on lentokoneita ja helikoptereita. Laitteen on valmistanut Visa International Italiasta.

Pomppulinna

Tämä komea pomppulinna on toinen kauden 2001 uutuuksista.

Kuva: Tero Myllyniemi

Leppäkerttukaruselli, 2002

Leppäkerttukaruselli kuuluu jokaisen tivolin ja huvipuiston peruskalustoon. Tämä yksilö on hienoiten maalattu koko maassa. Laitteen on valmistanut Modern Products Englannista.

Pelit

Huvimyllystä löytyy jos jonkinlaista peliä, kuten nämä kuvat osoittavat.

Crazy Cranes

Kauden 2003 uutuus on pelivaunu, jossa on kymmenittäin erilaisia kauhapelejä.

Las Vegas

Herttapelissä voi voittaa isoja pehmoeläimiä tai suklaata!

Kuva: Niko Myllyniemi

Pallonheitto

Pallonheitossa on tarkoituksena saada osuma mahdollisemman moneen purkkiin.

Kuva: Niko Myllyniemi

Tivoli Huvimyllystä kadonneet laitteet ja pelit

Teletappikaruselli

Kauden 2001 uutuus on peräisin Särkänniemeltä, jossa se pyöri nimellä UFO. Laite on rakennettu ja maalattu uudestaan. Laitteen on valmistanut Zamperla Italiasta.

Kuva: Tero Myllyniemi

Possujuna

Tämän junan on valmistanut todennäköisesti Zamperla Italiasta. Juna on ollut aikanaan Suomen Tivolin käytössä.

Kuva: Niko Myllyniemi

Pomppulinnat

Huvimyllyn mukana kulkee kaksi isoa pomppulinnaa. Tämän kirahvipomppulinnan on valmistanut Pleasure & Leisure Inflatables Englannista.

Kuva: Niko Myllyniemi

Onkipeli

Kalastamalla voi saada kivoja pehmoeläimiä.

Kuva: Niko Myllyniemi

Onnennarut

Onnennaruissa on sirkus aiheinen teema

Kuva: Niko Myllyniemi

Pääsivulle