KORKEASAARI
Sivut avattu 22.9.13
Yhteystiedot
Ennen kuin Korkeasaaresta tuli meidän kaikkien tuntema ja rakastama eläintarha, toimi se työläisten
retkeily ja hauskanpitopaikkana, Korkeasaaren kansanpuistona. Kansanpuistossa työläiset kävivät pitämässä hauskaa ja voisi sitä
jopa nimittää Suomen ensimmäiseksi huvipuistoksi. Puistossa oli niin karuselli, ulkoilmalava jossa käytiin tansseissa
kuin ravintolakin, joka toimii yhä saarella. Varsinainen Korkeasaaren eläintarha valmistui vuonna 1889.
Eläintarhan sijoituspaikasta kilpailivat Korkeasaari sekä Alppilan ja Pasilan välinen alue, joka nykyään tunnetaan Linnanmäen kupeessa sijaitsevana Eläintarha nimisenä alueena. Alppila-Pasilan välinen alue kuitenkin hävisi äänestyksen niukasti, ja niin eläintarhan sijoituspaikaksi tuli Korkeasaari.
Kun Ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, tuli sen seurauksena huutava pula kaikesta, niin myös Korkeasaaressa eläinten rehuista. Ihmiset olivat ennen sotia vuosia lahjoittaneet eläintarhaan eläimiä, mutta nyt pieni saari joutui kieltäytymään uusien eläinten vastaanottamisesta resurssipulan vuoksi. Tämän tiedon he saivat ihmisille välitettyä lehti-ilmoituksia apunaan käyttäen.
Talvisodan päätyttyä 1918 astui vuotta myöhemmin voimaan kieltolaki. Tämä ajoi saarta hallinnoineen Anniskeluyhtiön ahdinkoon, ja pian sen myötä myös talouden romahtamiseen. Sen seurauksena Helsingin Kaupunki otti saaren takaisin haltuunsa.
Vasta sotien päätyttyä alkoi saari pikkuhiljaa elpyä. Olympiavuonna 1952 avattiin Karhulinna, Apinatalon avajaisia päästiin viettämään neljä vuotta myöhemmin 1956 ja vuodeksi 1964 valmistui Kissalaakso. Säännöllinen lauttaliikenne alkoi 1949. Korkeasaaren sillan avajaisia vietettiin vuonna 1974. Tätä ennen saaressa vierailtiin talvisin jäätä pitkin. Vanha silta purettiin ja nykyinen silta valmistui vuonna 2004.
Korkeasaari on Linnanmäen ohella yksi Helsingin suosituimmista turistikohteista. Vuosittain se kerää eläimiä katsomaan 430 000-550 000 kävijää. Pinta-alaa saaressa on 24 hehtaaria. Eläintarhassa asustaa eri eläinlajeja noin 150.
Osoite: Mustikkamaanpolku 12, autonavi: Marsalkantie
Puhelin vaihde: 09-310 1615
Puhelin asiakaspalvelu: 09-310 379 00
Nettisivu: www.korkeasaari.fi
E-mail: zoo.asy@hel.fi
Tervetuloa Korkeasaareen!
Korkeasaareen pääsee vesiteitse kahta eri reittiä: Hakaniemestä Hakaniemenrannasta tai Kauppatorilta Presidentin linnan edestä. Vesitien ohella saarelle voi mennä myös Zoobussilla nro 16, joka liikennöi Rautatientorin ja Korkeasaaren välillä. Matka bussilla kestää liikeenteestä riippuen noin 25 minuuttia. Zoobussiin kelpaavat Helsingin sisäisen liikenteen liput sekä seutuliput.
Matkaan voi lähteä myös omalla autolla, mutta tällöin kannattaa huomioida, että parkkipaikat ovat pieniä ja varsinkin sesonkiaikoina ne saattavat täyttyä nopeasti. Parkkipaikat sijaitsevat Mustikkamaan puolella. Parkkialueita on kaksi, joista lähimpänä Korkeasaarta oleva Pallokentän parkkialue on sesonkiaikaan (1.5-30.8) maksullinen (5€).Parkkipaikalta on vielä kävelymatkaa Korkeasaaren portille noin 400 metriä. Kauempana sijaitseva Asfalttialueen parkkipaikka on maksuton.
Vesibussi
Vesibusseja on kolme: m/s Panda, m/s Hymy ja m/s Vispilä. Ne liikennöivät kesäaikaan Hakaniemenrannasta ja Kauppatorilta
puolentunnin välein Korkeasaareen aina syyskuun loppuun saakka. Vesibussin kyyti on erikseen maksullinen,
eikä sinne kelpaa Helsingin tai seutuliikenteen liput.
Zoobussi
Zoobussi liikennöi Rautatientorin ja Korkeasaaren väliä noin 20 minuutin välein. Ajoaika Rautatientorilta liikeenteestä
riippuen on noin 25 minuuttia. Bussin kyydissä pääsee kätevästi suoraan portin oven eteen saakka.
Lipunmyynti
Mustikkamaan puoleinen sisäänkäynti ja lipunmyynti.
Korkeasaaren silta
Korkeasaaren sillalta on hyvät näkymät aurinkoisella säällä aina Kauppatorille saakka.
Opasteet
Erilaiset opasteet ja kartat helpottavat saarella liikkumista.
Punakaulahanhi
Punakaulahanhen kotipaikka on Siperia.
Tunturipöllö
Tunturipöllö on erittäin harvinainen vieras luonnonolosuhteissa Suomessa. Sen onkin nähty pesivän Toisen maailmansodan jälkeen vain muutamia kertoja,
viimeksi vuonna 2007 Enontekiön ja Utsjoen tuntureilla.
Lumileopardi
Kissat ovat petoeläimiä ja ne pitävät saalistamisesta. Eläintenhoitajat järjestävät niille erilaista virikeruokintaa
mm. piilottamalla ruokaa tai laittamalla niitä pahvilaatikoihin, jolloin eläimen täytyy tehdä töitä ansaitakseen
elantonsa. Kaikkia Korkeasaaren eläimiä ei ruokita päivittäin, vaan osa niistä saa ruokaa joka toinen päivä.
Luonnossa liikkuessaankaan eläimet eivät aina saa saalista, vaan toisinaan ne saattavat joutua etsimään syötävää
useitakin päiviä.
Ruskeakarhu
Karhut ovat pääsääntöisesti kasvissyöjiä. Satunnaisesti niille maistuu myös erilaiset riistaeläimet. Karhut
elävät luonnonolosuhteissa 25-30 vuotiaiksi ja eläintarhoissa ne saattavat elää jopa yli 45 vuotiaiksi.
Kameli
Korkeasaaressa kameleita on kaksi: emo joka on syntynyt Ruotsissa 2005 ja sen poikanen joka on syntynyt 2008.
Ensimmäinen Kameli tuli saareen asustamaan jo vuonna 1900 koruseppä Carl Fabesbergin lahjoituksen myötä. Se
kuitenkin menehtyi pian, koska söi heinänseassa olleen naulan. Kaksi kyttyräisiä kameleita elää luonnonolosuhteissa enään
vähän ja ne ovat äärimmäisen uhanalaisia.
Kenguru
Korkeasaaressa elelee kymmenkunta kengurua yhdessä emujen kanssa.
Amurinleopardi
Amurinleopardeja elää maailmassa enää vain noin 40 yksilöä ja ne ovat suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Luonnonolosuhteissa se elää Venäjän ja Kiinan rajaseudulla. Ensimmäiset Amurinleopardit saapuivat Korkeasaareen
1970-luvun lopulla. Korkeasaarella ja Korkeasaaren ystävät ry:llä on käynnissä
Amur hanke, jolla kerätään varoja luonnossa elävien kissapetojen
suojeluun.
Ravintola Pukki
Ravintola Pukki on säilynyt lähes alkuperäisessä kuosissaan. Sen suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti Theodor Höjjer.
Ravintola avattiin saarella vuonna 1884.
Odotushuone
Pienessä idylisessä odotushuoneessa on mukava viivähtää hetki nauttien rakenuksen vanhahtavasta tunnelmasta.
Rakennus on Kansanpuiston varhaisajalta vuodelta 1887.
Matkamuistomyymälä
Matkamuistomyymälästä löytyy saarella asustelevat eläimet pehmoeläiminä. Tämä on varmasti monen lapsen lempikauppa!
Art meets sand
Art meets sand hiekanveisto kilpailu järjestettiin Korkeasaaressa 5-9.6.2013. Hiekanveistäjillä oli
40 tuntia aikaa muovata 20 tonnista hiekkaa mestarillinen taideteos. Tämän vuoden kilpailun teemana oli
merenrannan tarinoita.